Höpinöitä maailmalta
16.4.2025
Aamu ei alkanut hyvin. Nukuin todella huonosti vaikka edellisenä päivänä tuli reippailtua ulkoilmassa. Huonot unet tai ei niin aamiaista piti saada joten lähdettiin kävelemään kohti Alexanderplatzia. Matkalla osui onneksi leipomo kohdalle joten sai edes heräämiskahvin sämpylällä höystettynä. Matka jatkui ja vastaan tuli vanha rakennelma josta ei ole muuta tietoa kuin kuvan paikkatiedoissa lukeva Spittelkolonnaden.
Niin kuin nämä meidän retket yleensä aina menevät niin matkalla näkyi jotain kiinnostavaa joten piti tehdä mutka. Ensin tultiin Spree-joelle jonka yli kulki vanha silta joka piti tietysti tutkia.
Kun mentiin sillan luo vastaan tuli kyltti jossa mainostettiin linnan aukiota joten jatkettiin matkaa sinne. Periltä löytyikin linna joka tietysti on nykyään museona sekä vanha kirkko. Vähän matkan päässä oli linnaan portti josta käveltiin sisäpihalle katsomaan miltä näyttää. Tien toisella puolella oli vihreä kenttä ja vanha rakennus. Kuva kertoo, että paikka on Lustgarten.
Matka jatkui kohti Alexanderplatzia. Helle korvensi nahkaa joten juotavaa piti saada. Onneksi tässä kaupungissa ei ole pulaa juottoloista joten etsittiin varjoisa pöytä ja hörpättiin mehut. Kun kolme varttia oli istuttu lipittämässä mehua jatkettiin matkaa ja vihdoin jopa löydettiin perille. Alexanderplatzin ympärillä on lähinnä suuria ostoskeskuksia ja juna-asema. Suihkulähde ja maailmankello löydettiin, tosin kello heitti parilla tunnilla. Aukion lähistöllä on myös näköalatorni.
Tässä vaiheessa meillä oli jo kova nälkä joten etsittiin ruokapaikka. Yhden nurkan takaa löytyikin sopiva paikka joten taas saatiin pitää luova tauko. Ruokaa odotellessa kaivelin netistä Berliinin nähtävyyksiä ja totesin, että melkein kaikki on nähty kun meitä ei museot ja kirkot kauheasti kiinnosta. Yksi paikka kuitenkin löytyi joka kiinnosti joten ruuan jälkeen lähdettiin kävelemään kohti East Side Gallerya.
Matka oli suorastaan hämmästyttävän tylsä. Käveltiin kadun vartta jossa ei ollut oikeastaan mitään näkemistä. Toisella puolella oli tietyömaan aidat ja toisella tie jonka toisella puolella oli kerrostaloja. Pari paikka kuitenkin oli vähän erinäköistä.
Tylsän ja hikisen taivalluksen jälkeen oltiin vihdoin East Side Gallerylla. Siellä on pisin jäljellä oleva osa Berliinin muuria. Useat taiteilijat olivat maalanneet oman osuutensa ja toinen puoli oli täynnä tuhruisia graffiteja. Kuvia oli vaikea ottaa kun koko ajan piti väistellä jalankulkijoita tai odottaa, että poseeraajat väistyvät. Tässä nyt kuitenkin muutama versio taiteesta.
Tässä vaiheessa oltiin jo molemmat ihan väsähtäneitä joten päätettiin mennä metrolla hotellille. Sitä varten meidän piti kulkea joen yli ja ihan vahingossa osuttiin sillalle joka myös on näitä kaupungin nähtävyyksiä. Tässä Oberbaumbrücke ja Spree-joki.
Pienen kävelymatkan päässä sillalta on U-bahnin pysäkki. Kiivettiin odottamaan kyytiä ja niin teki kymmenet muutkin ihmiset. Jossain tuolla radan varrella on työmaa joten junia ehti mennä kolme toiseen suuntaan ennen kuin meidän kyyti saapui. Osa ihmisistä oli jo antanut periksi ja lähtenyt pois asemalta. Kun metrojuna vihdoin saapui niin se oli tupaten täynnä. Ängettiin kyytiin ja voin seanoa, että hiki virtasi ja myös haisi kun väkeä oli ihan liikaa. Onneksi meidän piti matkustaa vain kolme pysäkin väliä ja sen jälkeen vaihtaa toiselle linjalle. Onneksi siellä oli väljempää ja matkaakin oli vain yksi pysäkin väli.
Illan päätteksi käytiin vielä kahvilassa nauttimassa kakunpalat ja jättikipot kahvia. Päivä valmis.
Kommentointi on päättynyt.