Kauas on pitkä matka

Reissussa taas

2.4.2025

Pitkä talvi takana. Monen sattuman summana jouduttiin viettämään talvi kotona ja nyt oli aika päästä maailmalle kun tuntui, että seinät kaatuu päälle. Meillä oli valinnan vaikeus eikä osattu päättää mihin mennään joten päätettiin kutsua itsemme ensimmäiseksi sinne minne edellinen reissu päättyi. Terveisiä siis Lindausta.

Matka alkoi jo maanantaina kun siirryttiin Vantaalle hotelliin. Ensin junailtiin Tikkurillan, siitä lentokentälle ja hotellibussilla majoitukseen. Aprillipäivän aamuna herättiin ennen viittä, syötiin aamiainen ja suunnattiin kentälle. Turvatarkastus sujui niin kuin aina. Matti kopeloitiin ja meikäläisen kassi pääsi liemien takia syyniin. Uusien hienojen masiinoiden piti nopeuttaa touhua mutta kyllä se on hitaampaa kuin silloin kun liemet piti laittaa valmiiksi näkyviin. No, lentokoneeseen päästiin ja kahden tunnin ja kymmenen minuutin päästä oltiin Münchenin lentokentällä.

Münchenin lentokentällä ostettiin Bayern-liput joilla saa matkustaa hitailla junilla kaiken päivää. Ensin suunnattiin lentokentältä rautatieasemalle jossa etsittiin seuraavan junan lähtöpaikka. Münchenin päärautatieasemalla on seikkailtu ennenkin joten oikean laiturin löytäminen ei tuottanut ongelmia. Junakin oli jo odottamassa joten päästiin heti istumaan. Ensin kyllä piti varmistaa, että ollaan oikeassa päässä junaa kun Immenstadtissa juna jaettiin kahtia ja toinen pää lähti Oberstdorfiin. Matka meni vehreitä maisemia katsellessa ja vähän ennen kahta oltiin Lindaussa kavereitten riesana.

Loppupäivä menikin rauhallisesti kuulumisia vaihtaen ja Alppimaisemia ihaillen. Koska aamulla oli ollut aikainen herätys niin taju lähti illalla kohtuullisen hyvissä ajoin.

Keskiviikkona lähdettiin Lindau Inselille eli tuonne saarelle jossa on vanhempia rakennuksia ja satama. Ollaan käyty paikalla ennenkin mutta mikäpä oli Bodenseen maisemia katsellessa ja aurinkoisesta päivästä nauttiessa. Mikään ei ollut muuttunut sitten edellisen käynnin ja Rapunzelin lettikin roikkui edelleen tornista.

Päivä tuli vietettyä suurimmaksi osaksi ulkona joko kaupungilla kävellen tai terassilla istuskellen joten illalla naama oli tulipunainen kun sai vuoden ensimmäisen kunnon aurinkopommin. Ehkä se siitä tasaantuu...